You are here

Harrastustoiminnan rajoitukset pudottavat toiminnasta pois eniten tukea tarvitsevia

12.01.2021

Harrastustoimintaa koskevien koronarajoitusten tullessa uudelleen voimaan marraskuun loppupuolella on perinteisen sisällä tapahtuvan lajiharjoittelun sijaan jatkettu erilaisia ulko- ja etäharjoitteluita. Tilastojemme mukaan kuitenkin noin kuudesosa toimintaan osallistuvista ei osallistu korvaavaan toimintaan lainkaan. Huolenamme on, että he putoavat toiminnasta pois kokonaan.

Helsingin NMKY:n toimintaan osallistuu viikoittain normaaliolosuhteissa yli 5000 henkilöä. Urheiluseurat ja muut harrastustoimintaa tuottavat tahot ovat taklanneet erilaisia toiminnan haasteita viime keväästä alkaen koronapandemian puhjettua. Vaikeista ajoista pyritään ammentamaan hyvää; on syntynyt uusia tapoja tavoittaa, liikuttaa ja motivoida lapsia ja nuoria. Monin paikoin tiimi- ja joukkuehenki on ollut parhaimmillaan. 

Yhtä malttamattomina kun vielä muutama viikko sitten odotimme lunta Helsinkiin, odotamme torstaita, jolloin pääkaupunkiseudun koronakoordinaatioryhmä kokoontuu pohtimaan lasten ja nuorten harrastustoimintaa koskevia rajoituksia. Suomen suurimpana koripalloseurana haluamme todeta, että odotetusta ensilumesta tuli pelikenttä, jossa koronapandemian aiheuttaman lumipalloefektin vaikutukset alkavat näkyä huolestuttavalla tavalla lasten ja nuorten näkökulmasta. Harrastustoimintaa koskevien koronarajoitusten tullessa uudelleen voimaan marraskuun loppupuolella on perinteisen sisällä tapahtuvan lajiharjoittelun sijaan jatkettu ulko- ja etäharjoittelua. On hienoa nähdä, että harjoituksiin saapuvat edelleen motivoituneet harrastajat, joille myös muunlainen kuin lajiharjoittelu on luontevaa ja tavoitteita tukevaa. Samat harrastajat myös selvittävät tiensä harvojen avoinna olevien hallien paikoin jopa ruuhkautuneille koreille heittelemään. 

Tilastojemme mukaan noin 1/6 lapsista ja nuorista ei kuitenkaan osallistu mihinkään korvaavaan toimintamuotoon. Olemme havainneet, että tähän joukkoon kuuluvia lapsia ja nuoria yhdistää se, että heitä motivoi liikkumaan ainoastaan tietynlainen liikuntamuoto, jonka ulkopuolella liikkumista ei juuri tapahdu. Lisäksi poikkeavan toiminnan ulkopuolelle näyttäisivät jäävän juuri ne lapset ja nuoret, jotka hyötyisivät toiminnasta sosiaalisista syistä. Pyrimme jatkuvasti löytämään uusia tapoja näiden lasten ja nuorten tavoittamiseen ja motivoimiseen. Huolenamme kuitenkin on, että mitä kauemmin koronarajoitukset jatkuvat, sitä kauemmaksi nämä lapset ja nuoret joutuvat hyvinvointia tuottavasta harrastustoiminnasta, jonka piiriin heitä voi olla vaikea saada takaisin. 

Toivomme koronakoordinaatioryhmälle viisautta ja rohkeutta tehdä päätöksiä, jotka luovat lapsille ja nuorille iloa ja onnistumisen kokemuksia myös poikkeusaikana.