Kaikki alkoi, kun Oiva Riihinen pääsi 15-vuotiaana serkkunsa Rauno "Rane" Riihisen apulaiseksi Hotel Hospitziin huoltotöihin. Oiva työskenteli vuosina 1985–1991 Kaisaniemenkadulla huoltomiehenä, tehden muun muassa urkuhuoltoa, maalaustöitä ja rakennushommia Ranen apuna. Erittäin tärkeä homma kaksikolla oli joka kesä, kun Arthurin palloiluhallin lattia piti lakata huippukuntoon.
Oivan mukana hänen poikansa Jani Riihinen tutustui myös Namikaan jo nuorena. Tuohon aikaan Oiva kuvasi Namikan miesten koripallo-otteluita Urheilutalolla, ja Jani seurasi vierestä.
"Muistan itsekin pyörineeni Urheilutalolla, kun isä oli kuvaamassa pelejä. Joskus pääsin jopa pukukoppiin. Silloin Namikassa pelasivat Tamminen, Niiranen ja Markkasen isä!" Jani muistelee.
"Se oli sitä Namikan kulta-aikaa", Oiva lisää.
Jani on tavalla tai toisella jatkanut isänsä jalanjäljissä Namikalla. Hänet palkattiin vuonna 2023 Namika Areenan projektipäälliköksi firmansa kautta, jolloin hän vastasi sekä areenan suunnittelusta että rakentamisesta.
Nykyään hän toimii Namika Areenan ja Kaisaniemen tilojen kiinteistöpäällikkönä.
"Pidämme huolen, että kiinteistöjen ylläpito toimii hyvin, jotta lapsilla ja nuorilla on hyvät puitteet harrastaa", Jani kertoo.
Malmin palloiluhalli, Pakilan toimintakeskus ja Pellin leirikeskus kuuluvat myös kohteisiin, joiden kunnossapidosta Jani pitää huolen, niin kuin isänsäkin aikanaan.
Riihisten urheilullinen tausta on yksi seikka, joka yhdistää heitä Namikaan. Vaikka Jani kokeili koripalloa, jääkiekko vei voiton. Hän pelasi SM-liigassa Kiekko-Espoossa ja oli vakiokasvo nuorten maajoukkueessa. Isä yritti jopa edistää hänen pääsyään NHL:ään ja varauslistalle Jani pääsikin, mutta varatuksi hän ei kuitenkaan tullut.
"Jani oli niitä harvoja, joka opiskeli jääkiekon ohella", Oiva kertoo.
Riihisten panos Namikan toimintaan jatkuu yhä. Oiva Riihinen kokee Namikan itselleen merkitykselliseksi.
"Minulle on jäänyt hyvät muistot Namikasta. Se sopii minun identiteettiini hyvin."
