Nuorisojärjestönä olemme hyvin huolissamme hallituksen suunnittelemista lisäleikkauksista. Nuoriin kohdistuessaan ne heikentävät kokonaisen sukupolven hyvinvointia, syventävät ongelmia ja aiheuttavat peruuttamatonta vahinkoa nuorten elämässä. Vaadimme, että aiotut leikkaukset perutaan ja kehysriiheen tehdään tarkempi arvio leikkausten lapsi- ja nuorivaikutuksista.
Kirjoituksen otsikko on suora lainaus 20.6.2023 julkaistusta hallitusohjelmasta. Emme voisi olla lauseen sisällöstä enemmän samaa mieltä. Nuoruusvuodet rakentavat perustan koko ihmisen loppuelämälle: niiden aikana opitaan elämäntaitoja, ne muokkaavat yksilön maailmankuvaa ja rakentavat yhteiskunnallista omistajuutta. Ennen kaikkea ne luovat näkymiä ja uskoa tulevaisuuteen – paitsi nuoren omaan myös kollektiiviseen tulevaisuuteemme.
Hallitustaipaleen alussa poliittisissa juhlapuheissa luvattiin, ettei nuorilta leikata. Loppuvuodesta 2023 päätetyt kiristykset sosiaaliturvaan osuivat kuitenkin eniten nuoriin ikäluokkiin, sillä Kelan asiantuntijatyöryhmän mukaan pienituloisten joukossa nuorten ja nuorten aikuisten osuus on suurin ja kasvaa leikkausten vuoksi entisestään. Nyt myös nuorisoalan järjestöjen valtionavustuksiin on tulossa leikkauksia, kun hallitusohjelmassa on suunnitella näiden asteittainen mutta merkittävä alentaminen vuoteen 2027 mennessä.
Suomen NMKY:n nuorisotyössä näemme päivittäin, kuinka paljon nuoret kaipaavat läsnäoloa, vuorovaikutusta ja rinnalla kulkua nopeatempoisessa ja muuttuvassa yhteiskunnassa, jossa odotukset myös nuoria kohtaan ovat kovia. Arjen kohtaamiset syntyvät nuorten vapaa-ajalla, harrastuksissa ja nuorille suunnatuissa palveluissa. Helsingin NMKY:n Nordstatilla teettämän brändikyselyni mukaan 15–60-vuotiaista helsinkiläisistä lähes puolet on huolissaan siitä, että perheen varallisuus ei riitä harrastus- ja vapaa-ajantoiminnan maksuihin. Kaikki nuoret eivät kaipaa jatkuvaa tukea, mutta jokainen kaipaa harrastuksia, sosiaalisia suhteita, ystäviä ja turvallisia tiloja rakentaa omia yhteisöjä. Samalla nuorisotyö on pieni, mutta vaikuttava ala, sillä vain 10 000 palkatun työntekijän ja 50 000 vapaaehtoisen voimin tavoitetaan miljoona suomalaista nuorta. Yksinomaan Suomen NMKY:n paikallisyhdistyksissä 30 paikkakunnalla kohtaamisia kertyy vuoden aikana yli 1.5 miljoonaa.
Nuorten hyvinvointia vähentävät moninaiset ja usein kasautuvat haasteet, kuten mielenterveyden ongelmat ja yksinäisyyden kokemukset, opintojen ja työn ulkopuolelle jääminen, taloudelliset ongelmat ja digitalisoitumisen huonot puolet, joita ovat esimerkiksi arkisten kohtaamisten väheneminen, sosiaaliset paineet ja somekiusaaminen. Viertolan koululla pääsiäisen jälkeen tapahtuneen tragedian valossa näillä ajatuksilla on erityisen paljon painoarvoa. Nuorisoalan kattojärjestön Allianssin ja MTV:n teettämän kyselyn mukaan yksinäisyys on nuorissa ikäluokissa kaikkein syvintä. Luvut ovat hälyttäviä, sillä lähes puolet 17–27-vuotiasta nuorista kokee yksinäisyyttä ja noin viidennes alle 30-vuotiasta jatkuvaa ja päivittäistä yksinäisyyttä. Erityisesti niiltä nuorilta, jotka asuvat jo omillaan, mutta joilla ei ole opiskelupaikkaa tai jotka ovat työelämän ulkopuolella, puuttuu usein kipeästi tarvitsemiaan tukiverkkoja. Kelan asiantuntijoiden mukaan suunniteltujen leikkausten myötä juuri heidän toimeentulonsa heikentyy eniten.
Nuorten hyvinvointia parannettaessa on ensiarvoisen tärkeää varmistaa, että jokainen nuori voidaan kohdata yksilöllisesti. Nuorille kasautuvia ongelmia torjutaan parhaiten ennaltaehkäisevillä palveluilla, joita juuri nuorten parissa toimivat järjestöt toteuttavat. Esimerkkejä on monia. Kohtaamispaikkatoiminnalla ja etsivällä nuorisotyöllä tavoitetaan ne nuoret, jotka ovat vaarassa pudota turvaverkkojen läpi. Katusovittelulla ja muulla nuorten väliseen väkivaltaan puuttuvalla työllä ratkotaan nuorten välisiä konflikteja, tuetaan sovittelevan vuorovaikutuksen oppimista ja ehkäistään vakavampia rikoksia.
Lasten ja nuorten hyvinvointiin on käytettävissä hienoja ja vaikuttavia keinoja, mutta me järjestöissä emme voi toteuttaa niitä ilman riittäviä taloudellisia resursseja. Kovan talouspuheen aikakaudella on unohtunut, että jos Suomella ei ole inhimillisesti kestävää tulevaisuutta se ei voi olla sitä taloudellisestikaan.
Nuoria ei yksinkertaisesti voi jättää ajelehtimaan yksinään ja olettaa, että he löytävät väylälle vain tähtien asentoja seuraamalla.
Olli Joensuu, pääsihteeri, Helsingin NMKY
Satu Alanen, pääsihteeri, Turun NMKY
Henna Ervasti, toiminnanjohtaja, Oulun NMKY
Vesa Hämäläinen, toiminnanjohtaja, Heinolan YMCA
Justus Kivimäki, toiminnanjohtaja, Vantaan YMCA
Timo Sinervo, toiminnanjohtaja, Tampereen YMCA
Juha Virtanen, pääsihteeri, Suomen NMKY:n Liitto
Lisätietoja: Juha Virtanen, juha.virtanen@ymca.fi +358 40 552 2737
Helsingin NMKY:n bränditutkimus. Nordstat. Lokakuu 2023. 15-60 -vuotiaat helsinkiläiset, n 828.
