Helsingin, Turun, Tampereen, Oulun ja Suomen NMKY ovat yhdessä kehittäneet Liikuntaetsivä -toimintamallin, jossa edistetään 16–29-vuotiaiden, syrjäytyneiden tai syrjäytymisvaarassa olevien, vähän liikkuvien nuorten fyysistä aktiivisuutta. Hanke on saanut Opetus- ja kulttuuriministeriön yhdenvertaisen ja tasa-arvoisen liikuntatoiminnan kehittämisavustusta 1.1.2021-31.5.2022. Kehittämishankkeessa on kehitetty ja pilotoitu Liikuntaetsivä-toimintamallia, joka edistää vähän liikkuvien, syrjään jääneiden ja tukea tarvitsevien nuorten toimintakykyä, mielenhyvinvointia ja kiinnittymistä koulutukseen ja työhön.
Harrastaminen on murroksessa
Nuorten harrastamisen yhdenvertaisista mahdollisuuksista on käyty keskustelua laajasti. Mm. Mikko Salasuo on tuonut esiin harrastamisen tärkeyttä sekä sen historiaa ja motiiveja Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimuksessa 2020. Valtakunnallisen harrastamisen Suomen mallin ansiosta on pyritty taloudellisesti yhdenvertaistamaan lasten ja nuorten mahdollisuuksia päästä mukaan harrastuksiin ja mielekkään, aktiivisen ja yhteiskuntaan sosiaalistavan vapaa-ajan pariin. Harrastamisella nähdään valtavasti positiivisia vaikutuksia lasten ja nuorten elämässä. Se mm. edistää hyvinvointia, osallisuutta ja positiivista minäkuvaa.
Kun lapsilta ja nuorilta kysytään, mitä haluttaisiin harrastaa, on kirjo todella laaja kulttuurin, taiteen ja liikunnan aloilla. Selvää on, että harrastaminen on murroksessa ja se, mitä päättävä sukupolvi pitää harrastamisena, ei välttämättä ole juuri sitä, miten lapset ja nuoret sen kokevat. Harrastusmahdollisuuksia voivat tarjota perinteiset seurat ja yhdistykset, mutta myös julkishallinto ja erilaiset yhteisöt.
Nuoret eivät liiku tarpeeksi
Samaan aikaan, kun harrastusmahdollisuuksia tarjotaan yhteiskunnassamme ennätyksellisiä määriä, on esitetty suurta huolta lasten ja nuorten liikkumisen vähyydestä ja sen aiheuttamista ongelmista. Mm. Nuorisotutkimusseura on tutkinut liikkumattomuuteen liittyviä tekijöitä ja UKK instituutti on laskenut, että liikkumattomuus aiheuttaa yhteiskunnalle yli 1,5 miljardin euron vuotuiset kustannukset. Mutta mitäpä, jos yhdenvertaisten harrastamisen mahdollisuuksien tai liikkumisen vähyyden taustalla ei olekaan sosioekonominen asema, elintaso tai ylisukupolvinen huono-osaisuus? Osallistumisen vaikeudet voivat johtua myös syrjäytymiseen ja toimintakykyyn liittyvistä haasteista.
Syrjään jääminen yhteiskunnassamme on nuorten kohdalla useiden negatiivisten kokemusten, mahdollisten onnettomuuksien ja ylisukupolvisuuden systeeminen syventyvä kierre. Hyvin harvoin, jos koskaan se on täysin yksilön oma valinta. Syrjäytymiseen vaikuttavat niin yksilölliset, yhteisölliset ja yhteiskunnalliset tekijät. Syrjään jäämiselle yhteistä on arjen toimettomuus ja valinnan vapauden puute. Se heikentää eksponentiaalisesti nuoren toimintakykyä, resilienssikykyä ja mahdollisuuksia valita. Ikään kuin kellutaan virran vietävänä ja vähäisten resurssien ja heikon resilienssin vuoksi koetaan, ettei oman elämän asioihin ole mahdollista vaikuttaa.
Liikuntaetsivä etsii, tavoittaa ja liikuttaa
Liike-hankkeen kautta kehitettyä Liikuntaetsivä-toimintamallia on pilotoitu Helsingissä, Tampereella, Turussa ja Oulussa yhteensä viiden liikuntaetsivän toimesta. He ovat verkostoituneet omien paikkakuntiensa palvelukokonaisuuksiin ja tavoittavat viikoittain uusia vähän liikkuvia nuoria, joiden toimintakyky on selvästi heikentynyt. Hankkeessa on kohdattu jo yli 250 kohderyhmän nuorta, joita on tuettu yksilöllisesti ja ryhmätoiminnan kautta yli kaksi tuhatta kertaa. Liike-hankkeen kautta on havaittu, että yksi suurimmista esteistä liikkumiselle niiden nuorten osalle, jotka liikkuvat vähiten on erilaiset toimintakyvyn haasteet, jotka johtuvat syrjään ajautumisesta.
Hankkeessa toteutetun seurannan sekä nuorten kokemustietoon ja liikuntaetsivien havainnointiin perustuvan arvioinnin kautta voidaan todeta, että Liikuntaetsivä toimintamallille on laajasti tarvetta. Liikuntaetsivien toteuttamalla kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin huomioivalla yksilöllisellä ohjauksella sekä monipuolisella ryhmätoiminnalla nuorten arkiliikkuminen on selvästi lisääntynyt, mutta samalla myös nuorten arjenhallinta ja itsetunto ovat vahvistuneet, energisyys ja aktiivisuus lisääntyneet sekä mielenterveyshaasteet vähentyneet. Nuoret ovat hankkeen tuen myötä saavuttaneet sellaisen toimintakyvyn tason, jonka ansioista he ovat voineet hakea ja vastaanottaa koulu- ja työpaikkoja.
Liikuntaetsivä on tuloksellinen ja vaikuttava toimintamalli, jollaista ei yhteiskunnassa ole tarjolla. Toimintamallin avulla tavoitetaan heikommassa asemassa olevia nuoria, vahvistetaan heidän toimintakykyään ja edistetään heidän mahdollisuuksiaan päästä koulu- ja työelämään fyysistä aktiivisuutta ja arkiliikuntaa lisäämällä. Tähän mennessä saatujen tulosten mukaan nuorten oma asenne liikkumista kohtaan on muuttunut myönteisemmäksi. Liikkumisen määrä viikoittain tuplaantuu nuorilla jo ensimmäisen kolmen toimintakuukauden aikana.
Liikuntaetsivä-toimintamallissa kyse ei ole vain liikunnan ohjaamisesta, vaan ihmisen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin vahvistamisesta liikettä lisäämällä. Liikuntaetsivien moniammatillinen asiantuntemus NEET-nuorten, heikon toimintakyvyn omaavien nuorten ja yksinäisten nuorten kohtaamisessa ja tukemisessa sekä nuorilähtöisen ja turvallisen liikuntatoiminnan ohjaamisessa on ainutlaatuista, innovatiivista ja ehdottomasti jatkokehittämistä ansaitsevaa. Tavoitteena onkin jatkaa toimintamallin kehittämistä fyysisen aktiivisuuden lisäksi myös ravinnon ja levon osa-alueille. Toimintamalli on myös helposti levitettävissä ja skaalattavissa erilaisiin ympäristöihin.
Lisätietoa:
Joni Liikala, Kehityspäällikkö, Helsingin NMKY
IG: liikkeellahyvaaoloa https://ymca.fi/liike-hanke/
