Kirjoittaja Joni Liikala on Helsingin NMKY:llä kehityspäällikkö ja vastaa nuorten ja aikuisten palvelut ja koulutukset toimialasta. Kirjoitus perustuu hänen YAMK opinnäytetyöhönsä Vertaismentorointi NEET-nuorten hyvinvointia vahvistamassa.
Syrjäytyminen on systeeminen ongelma, johon ei ole lineaarisia ratkaisuja. Syrjäytymiseen vaikuttaa sekoitus erilaisia yhteiskunnallisia, yhteisöllisisiä sekä yksilöllisisiä tekijöitä (Nurmi 2011: 30–31; Karvonen & Kestilä 2014: 160). Voidaan puhua siis todella vaikeasta ja pirullisesta ongelmasta, jonka ytimessä on arjen tyhjyys, turvattomuus ja tekemättömyys (Sevänen 2019). Syrjäytymisen kierteiden kääntäminen hyvinvoinnin kierteiksi edellyttää uudenlaisia lähestymistapoja ja näkökulmia.
Jos kysyttäisiin nuorilta
Nuoret kertovat kokevansa keskeiseksi syrjäytymisen syyksi ystävien puutteen ja yksinäisyyden (Gretchel & Myllyniemi 2017). Vuoden 2021 Kouluterveyskyselyn tulosten mukaan jo neljäsosa 9-luokkalaisista tytöistä tuntee ja kokee yksinäisyyttä (Helenius & Helakorpi & Kivimäki 2021). Yksinäisyyden voisi sanoa olevan jopa syrjäytymistä vakavampi yhteiskunnallinen ongelma, eikä koronapandemia ole tilannetta ainakaan helpottanut.
Nuoret kertovat, etteivät heille tarjottavat palvelut kohtaa heidän tarpeitaan. Palveluita on tarjolla, mutta nuoret kokevat, ettei heitä ruuhkautuneissa palveluissa, pitkien jonotusaikojen jälkeen oteta tosissaan, joten he eivät sitoudu palveluihin. (Aaltonen & Berg & Ikäheimo 2015: 130–133.) Nuoret loppujen lopuksi odottavat ammattilaisilta yksinkertaisia asioita: kuuntelua, kunnioitusta, rinnalle asettumista, luottamuksen arvoisena olemista sekä mukana olemista (Gissler & Kekkonen & Känkänen 2019: 1). Loppujen lopuksi hyvin yksinkertaisia asioita.
Vertaismentorit hyvinvointia vahvistamaan
Vertaismentoritoiminnalla on havaittu olevan nuorten hyvinvointia vahvistavia vaikutuksia. Mm. Creaney (2020) sekä St. Vil ja Angel (2018) ovat tutkineet vertaismentorointia ja todenneet, että nuorten oma kokemus omasta hyvinvoinnistaan vahvistuu vertaismentoroinnin kautta. Tämä näkyy erityisesti kasvaneena tyytyväisyytenä omaa elämää kohtaan.
Helsingin NMKY:llä on vuodesta 2018 kehitetty Stean Veikkausvaroin tukemassa Kiintopiste-hankkeessa NEET-nuorten vertaismentoroinnin toimintamallia. Toimintamallissa moniulotteisissa haasteissa kamppaileva nuori saa rinnalleen vertaismentorin, jolla on omakohtaisia kokemuksia syrjässä olemisesta.
Selvitin YAMK opinnäytetyössäni Kiintopiste-hankkeen vertaismentoritoiminnan tuottamia hyvinvoinnin tekijöitä nuorten omiin kokemuksiin perustuen. Tutkimuskysymys opinnäytetyössäni oli, mitä hyvinvoinnin tekijöitä NEET-nuoret kokevat saavansa vertaismentoroinnista itselleen. Laadullisen opinnäytetyön metodina oli tulkitseva kokemuksen tutkimus. Opinnäytetyössä haastateltiin puolistrukturoidulla haastattelumallilla neljää vertaismentoritoimintaan osallistuvaa nuorta ja viittä vertaismentoria. Haastattelut analysoitiin tulkitsevan fenomenologisen analyysin mukaan teemoitellen sisältöä teorialähtöisesti.
Jos vahvistat hyvinvoinnissa jotain, vahvista sosiaalisia suhteita
Opinnäytetyöni tuloksista korostui sama ilmiö, jonka olivat myös mm. Gretchel ja Myllyniemi (2017) havainneet; kun kysytään nuorilta heidän kokemasta hyvinvoinnista, sosiaaliset suhteet ovat merkittävässä roolissa (Gretchel & Myllyniemi 2017). Opinnäytetyön tulosten perusteella sosiaaliset suhteet vaikuttavat suoraan tai välillisesti haastateltujen nuorten kaikessa koetussa sellaisessa hyvinvoinnissa, jonka he itse kokevat elämässään tärkeäksi.
Nuoret kokevat vertaismentoritoiminnan kaverillisena suhteena. Se vahvistaa sosiaalisia taitoja ja verkostoja, luo elämään mielekkäitä arjen sisältöjä ja tulevaisuususkoa sekä kasvattaa voimavaroja mentoroitavilla nuorilla ja myös vertaismentoreilla.
Tuloksista ilmenee, että nuoria ohjatessa rehellisyys ja realistisuus vievät nuorten tilanteita tehokkaammin eteenpäin kuin asioiden kaunistelu. Ilman sosiaalisia suhteita ja aitoja vertailupintoja nuori voi asettaa elämäänsä epärealistisia tavoitteita, jotka voivat lamaannuttaa nuorta entisestään. Auktoriteetittomassa, nuorilähtöisessä ja kiireettömässä vertaismentorisuhteessa ei ole tarvetta suorittaa jotain ulkoapäin määritettyä päämäärää tai kaunistella asioita. Tärkeintä on olla läsnä ja kulkea vierellä. Vuorovaikutus on rehellistä ja siksi eteenpäin vievää.
Yksinäisyyden vähentäminen arjessa on kaikkien etu
Kiusaaminen, oman lähiympäristön sosiaalisesta piiristä ulkopuolelle jääminen ja sitä kautta syrjään vetäytyminen aiheuttavat nuorille pitkäkestoista yksinäisyyttä, jonka seuraukset voivat olla hyvinvoinnin kannalta tuhoisat ja kauaskantoiset. Vaikka yksinäisyys näkyi haastateltujen nuorten osalta elämää varjostavana teemana, ei silti ole syytä leimata tämän perusteella koko moninaista NEET-kohderyhmää yksinäisiksi.
Vertaismentoritoiminta vähentää yksinäisyyden kokemusta. Se tarjoaa luottamuksellisen keskusteluyhteyden nuoren ja vertaismentorin välille, jonka kautta se antaa sekä nuorille että mentoreille tunteen yhteenkuuluvuudesta ja osallisuudesta. Näillä tekijöillä on merkittävä vaikutus nuoren yksinäisyyden kokemukseen, koettuun hyvinvointiin ja jopa vaikutuksia toimintakykyyn ja edellytyksiin työllistyä (Kestilä ym. 2018: 122–124).
Rinnalla kulkemaan, eteenpäin
Useat aiemmin esitetyt tutkimukset mm. Gissler ym. (2018) viittaavat pitkäkestoisen rinnallakulkemisen olevan ratkaisu pitkäkestoisen syrjäytymisen vähentämiseen (Gissler ym. 2018: 193). Opinnäytetyössäni esiin tulleiden tulosten perusteella voi todeta, että vertaismentorointi koetaan pitkäkestoisena, luottamuksellisena kaverisuhteena, jossa yhdessä reflektoiden edetään nuorilähtöisesti elämässä eteenpäin. Voisiko tässä olla peräänkuulutettu rinnallakulkija?
Vertaismentorit ymmärtävät omasta kokemuksestaan, että muutoksen aikaansaaminen ja syrjäytymiskierteen katkaisu voi olla vuosia kestävä prosessi. Tästä johtuen he myös ymmärtävät pitkäaikaisen rinnallakulkijuuden tärkeyden ja osaavat nuorilähtöisesti vahvistaa nuoren arkea ja toimintakykyä.
Vertaismentoreiden arvokkaan kokemustiedon perusteella he osaavat tukea nuoren kykyä kuvata omaa tilannettaan kattavasti ja ohjata nuoria palveluihin, jotka ovat itse kokeneet hyödyllisiksi. Toiminnan kautta nuoren haasteet saadaan tunnistettua ja apu kohdennettua oikea-aikaisesti, tarpeen mukaan, tehokkaasti.
Sosiaalisten suhteiden vahvistamisella näyttäisi olevan positiivisia vaikutuksia moniin hyvinvoinnin osa-alueisiin, joten syrjäytymisen kierteen katkaisussa sosiaalisten suhteiden ja verkostojen vahvistaminen olisi ensisijaista. Vertaismentoritoiminnalla voidaan saavuttaa laajojakin positiivisia muutoksia hyvinvoinnissa, mutta vähimmilläänkin vertaismentorisuhde tarjoaa ympäristön, jossa mahdollisuudet hyvinvoinnin vahvistumiselle ovat olemassa (Carter ym. 2015).
Lähteet
Aaltonen, Sanna & Berg, Päivi & Ikäheimo. Salla 2015: Nuoret luukulla - Kolme näkökulmaa syrjäytymiseen ja nuorten asemaan palvelujärjestelmässä. Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura julkaisuja 160. Helsinki: Unigrafia.
Carter, Erik & Moss, Colleen & Asmus, Jennifer & Fesperman, Ethan & Cooney, Molly & Brock, Matthew & Lyons, Gregory & Hube, Heartley & Vincent, Lori 2015. Promoting inclusion, social connections, and learning through peer support arrangements. Teaching Exceptional Children. Volume: 48 issue: 1, page(s): 9-18 <https://journals.sagepub.com/doi/abs/10.1177/0040059915594784?journalCod... Viitattu 14.11.2020.
Creaney, Sean 2020. Children’s Voices -are we Listening? Progressing Peer Mentoring in the Youth Justice System, Child Care in Practice, 26:1, 22-37. Taylor and Francis Group. <https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/13575279.2018.1521381> Viitattu 6.11.2020.
Gretschel, Anu & Myllyniemi, Sami 2017. Työtä, koulutus- tai harjoittelupaikkaa ilman olevien nuorten käsityksiä tulevaisuudesta, demokratiasta ja julkisista palveluista – Nuorisobarometrin erillisnäyte/aineistonkeruu. <https://urly.fi/RLT> Viitattu 12.11.2020
Gissler, Mika & Kekkonen, Marjatta & Känkänen, Päivi 2019. Nuorten palvelusolmut au-ki. THL – Tutkimuksesta tiiviisti 9/2019. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. <http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-310-6> Viitattu 14.11.2020
Helenius, Jenni & Helakorpi, Satu & Kivimäki, Hanne 2021. Kouluterveyskysely: Iso osa lapsista ja nuorista on tyytyväisiä elämäänsä – yksinäisyyden tunne on yleistynyt. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos. Päivitetty 17.9.2021. <https://thl.fi/fi/-/kouluterveyskysely-iso-osa-lapsista-ja-nuorista-on-t... Viitattu 28.10.2021
Karvonen, Sakari & Kestilä, Laura 2014. Nuorten aikuisten syrjäytymisvaaraan liittyvä huono-osaisuus. Teoksessa: Vaarama, Marja ym. (toim.) Suomalaisten hyvinvointi 2014. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Kestilä, Laura & Karvonen, Sakari & Parikka, Suvi & Seppänen, Johanna & Haapakorva, Pasi & Sutela, Elina. 2019. Nuorten hyvinvoinnin erot. Teoksessa Suomalaisten hyvin-vointi 2018. Kestilä, Laura & Karvonen, Sakari (toim.) Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Nurmi, Jan-Erik 2011: Miksi nuori syrjäytyy? NMI-bulletin, 2011, Vol. 21, No. 2 © Niilo Mäki -säätiö.
Sevänen Sanna, 2019: Syrjäytyminen vaatii varhaista puuttumista. <https://dialogi.diak.fi/2019/03/21/syrjaytyminen-vaatii-varhaista-puuttu... Viitattu 14.11.2020
St. Vil, Chrostopher & Angel, Adam 2018. Studies from School of Social Work Reveal New Findings on Social Work. A Study of a Cross-Age Peer Mentoring Program on Edu-cationally Disconnected Young Adults. Politics & Government Week. February 21, 2019; p 642. <https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/30085295/> Viitattu 10.11.2020.
